Ostoskori on tyhjä.
Kylvö
Öljypellava kylvetään kevään ensimmäisenä kasvina elinvoimaisesta kylvösiemenestä avoimelle peltolohkolle. Ulkomaisten öljypellavalajikkeiden (Laser, Abacus) kasvuaika on noin 120 vrk, kotimaisella Heljällä muutaman päivän lyhempi. Aikainen kylvö on mahdollista, sillä öljypellava sietää myös hallaa. Maassa pitää olla riittävästi kosteutta, mutta liian märkään maahan ei kuitenkaan pidä kylvää epätasaisen taimettumisriskin vuoksi. Pellavalle parhaimpia maalajeja ovatkin hikevät hieta- ja savimaat, joissa kosteus säilyy. Pellon pH:n pitäisi olla vähintään 6, mieluiten 6,5.
Aloitusvuotena käytetään sertifioitua kylvösiementä ja seuraavana, suositusten mukaan korkeintaan kolmena vuotena, voi jatkaa viljelyä myös omasta siemenestä. Sopiva kylvösyvyys on yleensä 3–4 cm, mutta hyvissä maan kosteusoloissa myös 2–3 cm voi riittää. Kylvösiemenmäärä on lajikkeesta riippuen noin 60–65 kg/ha ja tavoiteltava kylvötiheys 750–950 itävää siementä/m². Tärkeintä on tasainen taimettuminen.
Lannoitus & esikasvisuositukset
Öljypellavalle tärkeimmät ravinteet ovat typpi, kalium, rikki ja sinkki. Typpilannoitustaso on 50–80 kg/ha. Kaliumin lannoitussuositustaso on 30–50 kg/ha maasta riippuen. Lisäksi lannoitteessa pitäisi olla rikkiä ja sinkkiä mukana. Esikasvi ja maalaji on huomioitava lannoitusta suunniteltaessa. Viljat ja apilattomat nurmet sopivat pellavan esikasveiksi parhaiten. Sen sijaan typpeä sitovia palkokasveja kannattaa käyttää harkiten, sillä niistä voi vapautua liikaa typpeä pellavan käyttöön aiheuttaen jälkiversonta- ja lakoontumisriskiä. Rypsiä ja rapsia ei suositella esikasviksi kasvitautiriskin vuoksi. Pellavaa suositellaan viljeltävän samalla lohkolla korkeintaan joka neljäs vuosi.
Pellavalle sopivia lannoitteita ovat esimerkiksi savimaille soveltuvat YaraMila Y 2 ja YaraMila Y 5, runsaasti kaliumia sisältävä YaraMila Y 4 sekä sinkkiä ja muita hiveniä sisältävä Yara Y 4 Hiven.
Lannoitusesimerkki: YaraMila Y 2 (27-2,6-3) 240 kg/ha: noin 65 kg typpeä, 6 kg fosforia, 7 kg kaliumia.
Kasvinsuojelu
Öljypellavan kasvinsuojelu on rikkakasvien torjuntaa. Kasvitaudeista tai tuholaisista ei Suomessa ole toistaiseksi ollut ongelmaa. Monivuotiset rikat on syytä hävittää glyfosaatilla jo ennen pellavanviljelyn aloittamista, sillä pellava varjostaa heikosti ja on huono kilpailija pitkän taimettumisvaiheen vuoksi.
Siemenrikkojen torjunta
Siemenrikkakasvien sopiva torjunta-aika on pellavakasvuston ollessa 5 – 6 cm ja rikkojen ollessa jo pienellä taimella. Mikäli rikat taimettuvat myöhemmin, voi ruiskutuksen tehdä vielä pellavakasvuston ollessa 12 cm. Vesimäärä pellavan rikkakasvitorjunnoissa on kasvinsuojeluaineesta riippuen 200 – 400 l/ha. Kiinnitettä käytetään kuivissa ruiskutusoloissa. Pellavan siemenrikkatorjuntaan hyväksyttyjä aineita ovat: ovat Ally 50 ST (0,8 – 1 tabl./ha + Sito Plus kiinnite 0,1 l/ha), Gratil (30 – 40 g/ha + Sito Plus 0,1-0,2 l/ha), MCPA (1,3 l/ha) ja Basagran SG (1,4–1,7 kg/ha + Sito Plus 0,2 l/ha) ja Basagran M 75 (3,5–4,0 l/ha). Ally 50 ST:n (0,8 tabl./ha) ja Gratilin (15 g/ha) sekä Sito Plus-kiinnitteen (0,1 l/ha) tankkiseos on todettu laajatehoiseksi ja seos torjuu myös mataraa hyvin.
Heinämäisten rikkojen torjunta
Öljypellavasta on helppo torjua heinämäiset rikat, kuten juolavehnä, hukkakaura, jääntivilja ja viime vuosina yleistynyt kylänurmikka. Heinämäisten rikkojen torjuntaan on käytössä lukuisia eri valmisteita: Targa Super 5 SC, Pilot Ultra, Agil 100 EC, Zetrola, Focus Ultra, Stratos Ultra, Fusilade Max ja Select Plus. Targa Super 5 SC on pellavalle hellävarainen, teholtaan erinomainen ja koettu toimivaksi annoksella 2 l/ha + Sito Plus-kiinnite 0,2/l ha. Select Plus on uusi valmiste pellavalle erityisesti kylänurmikan torjuntaan, mutta juolavehnään ei saada riittävää tehoa pellavalle hyväksytyllä käyttömäärällä 1 l/ha. On myös huomioitava, että Targa Super 5 SC ei tehoa kylänurmikkaan. Ainevalinta täytyy siis tehdä tarkasti harkiten ja on tiedettävä mitä rikkoja pellolla oikeasti kasvaa, jotta saadaan riittävä teho siihen, mihin tarvitaankin.
Juolavehnän optimaalinen torjunta-ajankohta on silloin, kun siinä on 4 – 6 lehteä ja sen korkeus on 20 – 30 cm. Hukkakaura torjutaan versoutumisensa lopussa, kylänurmikka ja muut yksivuotiset heinämäiset rikkojen 3-lehtiasteelta pensomiseen. Jääntivilja on yleistynyt suorakylvön ja kevytmuokkauksen myötä ja sen torjunnan suhteen onkin syytä olla erityisen tarkka, sillä se voi pahimmillaan vallata alaa runsaastikin. Ongelman laajuus ei välttämättä ruiskutusvaiheessa ole vielä hyvin nähtävissä, mutta syksyllä tilanne voi olla pahakin. Ei kannata turhaan korjata, kuivata ja kuljettaa tilaa vieviä viljanjyviä, jotka lajittelussa päätyvät joka tapauksessa roskaksi.
Heinämäisten rikkojen torjunta-aineita ei pidä laittaa samaan tankkiin siemenrikka-aineiden kanssa vioitusriskin vuoksi. Valmisteilla on pitkät varoajat (90 vrk, Select Plus 70 vrk), mutta pitkän kasvuajan omaavalla pellavalla se harvemmin tuottaa päänvaivaa.
Puinti
Öljypellavan puinti voidaan aloittaa, kun sylkky (siemenkota) helisee ja siemenet ovat ruskeita. Siementen lima ei saa tarttua sormiin sylkkyjä rikottaessa. Varsi voi olla alaosasta vielä vihreä, mutta lehdet ovat jo pudonneet varsista. Kasvuston on oltava kuiva ja siksi iltapäivä on yleensä paras puintiajankohta. Syys-lokakuu on usein hyvää puintiaikaa, myös pakkasella voidaan puida.
Puimurin terän tulee olla terävä, mahdollisuuksien mukaan kannattaa käyttää varaterää pellavan puintiin. Tasainen kasvusto helpottaa puintia, joten puinnin sujuminen alkaa jo onnistuneesta kylvöstä ja lannoituksesta.
Öljypellavan puintia voi helpottaa ruiskuttamalla kasvuston Reglonella, joka kuivattaa pellavan varret ja rikkakasvit. Oikea ruiskutusajankohta on 7–14 vrk ennen puintia, kun valtaosa siemenkodista on tuleentunut. Reglonen käyttömäärä on 2–3 l/ha ja Sito Plus–kiinnitteen 1–3 dl/100 l vettä. Varsiston kuivatuksessa vesimäärän tulee olla vähintään 400 l/ha.
Sato kuivataan neljän tunnin kuluessa puinnista, alhaisessa lämpötilassa (alle 60 ˚C, max 65 ˚C), 6,5–7,5 % kosteuteen. Kuivauksen jälkeen sadosta kerätään kattava 2–5 kg:n esinäyte, joka toimitetaan Elixi Oil Oy:lle laatuanalyyseihin.
Lisää viljelyohjeita saatavilla Elixi Oil Oy:n viljelyneuvonnasta.
PELLAVAN PUINTI SUJUU ONGELMITTA, KATSO VIDEO MAASEUDUN TULEVAISUUDEN SIVUILTA!
Luomupellavan viljely
Luomuöljypellavan viljelyssä tärkeintä on suunnitella sekä ravinnetarpeiden täyttyminen että rikkojen hallinta. Lohko tulee valita sen mukaan, missä rikkapainetta ja kestorikkoja on mahdollisimman vähän. Syyskynnöllä varmistetaan rikkojen hallinta. Kylvösiemenmäärä on yleensä tavanomaista tuotantoa suurempi, keskimäärin 80–85 kg/ha. Kylvötekniikalla voi edesauttaa pellavan kilpailukykyä rikkakasveja vastaan: vannastyypit, jotka levittävät siemenet nauhaksi, auttavat pellavaa täyttämään kasvutilaa paremmin. Kylvettäessä on myös tärkeää, ettei aukkoja jää.
Pellavaa voidaan rikkaäestää ja se kestää sitä kohtalaisen hyvin 15 cm:n korkeuteen asti. Ensimmäinen rikkaäestys tehdään pellavan ollessa 5-10 cm korkeaa ja toinen tarvittaessa juuri ennen kukintaa. Rikkaäestys on aina tehtävä tarpeen mukaan ja turhaa, pellavaa rasittavaa äestystä on syytä välttää. Rikkakasvien kurissapitämiseksi kannattaa kylvää aluskasveja rikkaäestyksen yhteydessä, esimerkiksi apilaa ~3 kg/ha. Aluskasveja ei pidä kylvää liian aikaisin, etteivät ne ehdi keväällä kasvussaan pellavan ohi ja vaikeuta sitä kautta puintia syksyllä. Tarvittaessa rikkojen hallitsemiseksi voi myös tehdä pesäketorjuntaa, kitkentää tai latvusniittoja.
Orgaanisia, luomuhyväksyttyjä lannoitteita voidaan käyttää, mutta tärkeintä on tarjota pellavalle ravinteet heti kasvun alkuvaiheessa. Sokerijuurikkaasta peräisin oleva nestemäinen kierrätyslannoite, luomuhyväksytty vinassi (3,5-0-7-2, NPKS) soveltuu pellavan lannoitukseen erityisen hyvin, sillä siinä ei ole fosforia lainkaan. Karjanlantaa voi levittää edellisenä syksynä, mutta ei enää luomussakaan keväällä, sillä lannan typpi voi vapautua myöhään aiheuttaen jälkiversontaa, lakoontumista ja sadon epätasaista tuleentumista. Samasta syystä typpeä sitovia esikasveja, kuten hernettä ja härkäpapua, kannattaa käyttää pellavalle harkiten. Satotaso vaihtelee usein 500 – 1000 kg/ha välillä, mutta onnistuessaan yli 2000 kg:n hehtaarisadot ovat myös luomuviljelyssä mahdollisia.
Satotavoite
Satotavoitteena tavanomaisessa tuotannossa on 1500–2000 kg/ha, myös yli 2000 kg:n hehtaarisadot ovat täysin mahdollisia.
Laatutavoitteet sadossa
Lehtivihreäpitoisuus alle 1,0 mg/kg
Rikkoutuneita ja kiillottomia siemeniä yhteismäärältään korkeintaan 6 %
Öljypitoisuus yli 44 %
Jauhosavikkapitoisuus alle 1 %
Kosteusprosentti 6,5 – 7,5 %
Hehtolitrapaino yli 65
Tuet
Tarkat tiedot öljypellavalle maksettavista tuista löytyvät Mavin sivuilta hakuoppaasta.
Esimerkki A-alueella öljypellavalle maksettavista tuista: perustuki ja viherryttämistuki, luonnonhaittakorvaus, ympäristökorvaus (peltojen talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä kuuluu ryhmään öljykasvit), peltokasvipalkkio (kuuluu ryhmään valkuaiskasvit).
Kyselyt ja lisätiedot
Ville Kauppinen
puh. 040 0324 031
ville.kauppinen@elixioil.fi
