Ostoskori on tyhjä.
Teksti: Tiina Uusitalo 2016
Kuvat: Ilkka Mattila 2016
Somerolainen Ilkka Mattila viljelee tyytyväisin mielin toista vuotta öljypellavaa. Öljypellavan viljely oli ollut mielessä ensimmäisen kerran jo vuosia sitten, mutta silloin puinti ja myöhäisyys mietityttivät. Heikko viljan hinta innosti kuitenkin kokeilemaan erikoiskasvien viljelyä ja osallistuttuaan Elixi Oilin järjestämille viljelypäiville, Mattila teki päätöksen ryhtyä öljypellavan sopimusviljelijäksi. Öljypellavan sopimusviljelijöille järjestettäviä viljelypäiviä Mattila pitääkin erinomaisena keinona päästä vaihtamaan ajatuksia muiden öljypellavan viljelijöiden kanssa, sillä esitysten lomassa kokemukset ja viljelyvinkit vaihtuvat lennokkaasti.
Mattilan kokemuksen perusteella öljypellava on paras kylvää niin aikaisin kuin mahdollista ja hänen mukaansa aikainen kylvö onnistuu Someron savimaillakin hyvin. Suorakylvöön hänellä ei välineistöä ole, mutta hyviä kokemuksia on niin kevytmuokkauksesta kuin kynnöstäkin pellavan viljelyssä. Kylvösyvyys pellavalla on ollut syvimmillään 4 cm ja pellava on jaksanut tulla sieltä hyvin pintaan. Mattila suositteleekin panostamaan tasaiseen kylvöalustaan jo syksyllä ja kehottaa ajamaan keväällä pellolla ennen pellavan kylvöä mahdollisimman vähän.
Vaikka Mattilan ensimmäinen pellavanviljelyvuosi 2015 oli sääolojen puolesta haastava, pellavan puinti sujui hyvin eikä ongelmia ilmennyt. Hänen mukaansa kärsivällisyyttä tarvitaan ja puintia kokeillessaan huomaa nopeasti, onko kasvusto riittävän valmista puitavaksi. Hänen vinkkinsä pellavanviljelijöille onkin, että keväällä kannattaa olla hätäinen ja syksyllä maltillinen. Jos puinti ei lähde sujumaan odotetusti, pitäisi malttaa odottaa tarvittaessa vaikka viikko ja kokeilla sitten uudelleen.
Puimuria varten Mattila ei hankkinut lisävarusteita, vaan ainoastaan kunnosti terälaitteen ja silppurin terät teräviksi. Teippausta hän ei puimurin syöttöruuviin tai muualle tarvinnut. Puintitekniikkana hänellä oli puida mahdollisimman pitkään sänkeen ja keskittyä puintiin herkeämättä. Jos varsien kietoutumista alkoi tapahtua, siihen piti puuttua heti. Pitkään sänkeen puitaessa hän koki, että pientä puintitappiotakin voi hyväksyä, kunhan vain saa tavaran hyvin kulkemaan. Sylkyt rikkoutuivat puitaessa hyvin ja Mattilalla oli myös hankauslevy sitä varten käytössä. Öljypellavan viljelyoppaassakin mainitaan, että kolmas peräkkäinen poutapäivä on paras pellavan puintiin ja Mattila on viime syksyn puintikokemuksellaan täysin samaa mieltä. Öljypellavasadon kuivaus vaati Mattilan mukaan aluksi opettelua, mutta sitten se alkaa sujua. Tärkeintä on olla tarkka ilman säädön kanssa ja seurata kuivausta huolellisesti, sillä kuivatessaan pellavansiemenet tulevat liukkaiksi ja ne saattavat silloin herkästi lentää ulos kuivurista.
Mattila kannustaakin kaikkia, jotka eivät ole vielä uskaltautuneet ryhtyä kokeilemaan pellavanviljelyä, miettimään asiaa ja saman tien rohkaisee miettijöitä kokeilemaan. Erityisvälineistöä ei pellavanviljelyyn tarvita eikä hän myöskään pidä pellavaa varsinaisesti erikoiskasvina. Hänen kokemuksensa mukaan öljypellava on varma viljeltävä ja esimerkiksi ohraa hän pitää vaativampana, sillä se on yleensä herkkä niin sateille kuin poudallekin sekä kasvitaudeille. Myöskin kasvinsuojeluasioiden puolesta pellavan parissa pärjää, sillä vain rikkatorjuntaa tarvitaan ja sekin on Mattilan kokemuksen mukaan helppoa. Uskalla siis kokeilla!